Karmaiseva sekavalo, ihmisiä ja meteliä, nopeita liikkeitä ja mustaa pintaa joka puolella. Kuvaaja kärsii jo pelkästään mielikuvasta tällaisesta tilanteesta, mutta valitettavan useasti tätä on urheilukuvaus. Urheilukuvaus on aivan oma taiteen lajinsa kuvauksessa, sillä tilanteet ja mahdollisuudet hyvän kuvan saamiseen ovat todella vaihtelevat. Usein urheilussa tärkeintä on juurikin sen yhden oikean hetken saaminen filmille ja jos tuon tilanteen jotenkin päästää lipsumaan käsistään, voi se olla ratkaiseva varsinkin, jos kuvaajia on useampia, jotka kisaavat siitä kuka saa parhaimman kuvan vaikkapa uutisiin tai paikalliseen mediaa. Kuvaajalle urheilukuvaus on varmasti yksi kaikkein haastavimmista kuvauksen muodoista. Onneksi kuitenkin monet urheilukuvaajat myöskin jakavat tietoa siitä laajasti eri blogeissaan ja keskustelupalstoilla siitä, minkälaisia tilanteita he ovat kohdanneet. Näillä tiedoilla ja niiden lukemisella voi olla merkittävä vaikutus siihen, kuinka hyvin onnistuu omissa kuvausreissuissaan. Ota vinkit talteen ja käytä niitä hyväksesi, kysele muilta kuvaajilta ja jaa tietoa ja näin kaikki onnistuvat paremmin. Se ei ole keltään pois.

Lajikuvaaminen

Se, jos haluaa erikoistua jonkun tietyn lajin kuvaamiseen, on hyvä idea. Sillä kaikessa urheilussa on omat sääntönsä ja lajikohtaiset kikkansa. Se että tutustuu lajiin vaikkapa peruskurssin kautta tai sohvaperunana on tärkeää. Sillä sellaista lajia mistä et ymmärrä mitään voi olla todella vaikea kuvatakaan. Se, jos pystyy olemaan niin kutsutusti askeleen edellä kuvaajana siitä mitä urheilija mahdollisesti tekee seuraavaksi tai mitä on tapahtumassa auttaa kuvaajaa etsimään oikean kohdan ja painamaan nappia juuri silloin kun on sen aika. Myös yleinen pisteytyksen ja liikkeiden seuraaminen on tärkeää. Kukaan ei halua nähdä pronssiottelun kuvia lehdet täynnä, jos samalla käydystä kulta ottelusta ei ole kuvan kuvaa. Urheilu usein ulkopuoliselle monen lajin kisoissa voi näyttäytyä sekavana ja epäjärjestelmällisenä ja siksi jos lajitietämystä ei ole on siitä vaikea saada koppiakaan. Mene ja kysele ja tutustu lajiin, mitä haluat tai aiot kuvat etukäteen. Katso kuvia aikaisemmista tilanteista ja lue ammattilaisten vinkit. Ennen kisoja tai tapahtumaa selvitä tarkasti aikataulu ja pidä itsesi siitä tietoisena. Kysy paikan päällä vinkkejä ja kuvakulmia sekä haastattele urheilijoita, mitä he aikovat ja mistä kuvaaminen kannattaa aloittaa. Lyöttäydy yhteen muiden kuvaajien kanssa ja vaihda valaistukseen ja tilaan liittyviä kikkoja ja vinkkejä. Pohtikaan yhdessä tilan ongelmia ja koittakaa keksiä niihin ratkaisuja. Yhteistyössä on voimaa ja vaikka kaikilla olisi sama tehtävä ja hieman kisaamista keskenään parhaasta kuvasta, ei yhteistyöstä voi olla haittaakaan koska se parantaa kaikkien mahdollisuuksia. Tekninen osaaminen on suuressa roolissa eli ihan aloittavan kuvaajan ei kannata ehkäpä urheilukuvaamisesta aloittaakaan. Tilannetaju täytyy olla hiottu timantiksi ennen kuvauksia, sillä siitä on usein kaikki kiinni urheilukuvauksessa. Peruskurssilla tai lajiin tutustumisen aikana kannattaa näitä asioita jo pohtia mielessään ja monesti todettu asia, kysely, on avain sana tässäkin aiheessa. Kysy, kysy ja kysy, älä pelkää heittää ilmoille jotakin tyhmää, sillä kaikki lajin tuntijat varmasti ymmärtävät, että kuvaajan näkökulmasta tilanne on täysin eri kuin kilpailijan tai lajin harrastajan. Tutustu kameraasi ja sen antamiin mahdollisuuksiin tarkasti ja seuraa lajia, mistä haluat ottaa kuvia. Sen jälkeen myös varsinainen harjoittelu kannattaa sijoittaa vaikkapa lajin treeneihin ennen varsinaista tapahtumaa ja jos mahdollista, voit käydä katsastamassa myös tilan edellytyksen ennen tapahtumaan menoa.